keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Shopping in Indooroopilly

I shopped until I dropped.

Tiistai 21.9.2010:

Indooroopillyn ostoskeskus on about 15-20 minuutin kävelymatkan päässä meiltä tästä Taringasta.Se on läntisen Brisbanen suurin ostoskeskus ja voi sanoa, siellä kuusi tuntia kiertäneenä, että kauppoja riittää, kunhan rahaa riittää!Heräsin tapani mukaan joskus yhdentoista jälkeen, laitoin itseni valmiiksi ja lähdin kävelemään, en halunnut ottaa pyörää, vaikka sillä olisi päässyt huomattavasti nopeammin perille. Ensimmäinen päivä terveenä (jossei pientä yskää ja nenänvuotamista enää lasketa), mahtava fiilis olla pitkästä aikaa ulkona ihmistenilmoilla. Olin kerran aiemmin käynyt Indooroopillyssä, mutta vain ruokakaupassa, joten hetki meni että tajusi kuinka isosta paikasta olikaan kysymys. Ostoslistassa luki ruuan lisäksi, collegehousut,takki,hanskat,hattu ja muuta lämmintä vaatetta. Tosiasiassa ostin collegehousut Targetin miestenvaateosastolta viidellä eurolla,lisäksi löysin villasukkien korvikesukat ja parit varrettomat sukat. Yksi collegepaita Myeriltä ja Countryroadista matkaan lähti ihanin nahkalaukku ikinä. Katselin hintalappua, mutta luku ei kertonut mitään, kotona paljastui vasta karu totuus, mutta what the hell. Ainakin se on käsityönä tehty ja täyttä nahkaa, saa luvan kestää seuraavat 50 vuotta.

Löysin myös suosikkikaupan kaikkien niiden joukosta. Se on ruotsalainen liike Kikki-k.com. Se myy toimistotarvikkeita ja kaikkea muuta ihanaa, harmi kun kyseistä liikettä ei Euroopasta löydy. Ostin sieltä taitettavan ostoskassin, myyjä katsoi kukkaroani hetken ja kysyi: onko tuo Marimekkoa? Olen hetken ihmeissäni ja sanoin että on, mistä hän tiesi. Tyttö kertoi, että oli jo aiemmin huomannut minut liikkeessä (kävin siellä varmasti 3 kertaa)ja sanoi minun näyttävän ihan ruotsalaiselta Robynilta. Lisäksi hän sanoi, että hänen poikaystävänsä on suomalainen, eli Marimekko oli tuttu sitäkin kautta, sanoin, että vie poikaystävälle terveiset. Lähdin hymyssä suin kaupasta pois, jotakin pientä kivaa mukanani. Taidan vielä piipahtaa kyseisessä puodissa ostamassa sen kalenterin, minkä sinne unohdin ;)

Pääsin alakertaan, jossa tumma, erittäin hyvännäköinen poika levitti kädet ja huikkasi how are yout ja kysyi olisiko minulla aikaa jäädä juttelemaan. Yhtäkkiä hän sanoi, että sinä olet ihan selkeästi Suomesta. Olin, että what the fck, olet jo toinen joka osuu oikeaan. Myöhemmin hän kertoi, että heillä on töissä suomalainen tyttö, kuulemma muistutimme jotenkin toisiamme..hän itsekin arvuutteli minulta, mistä hän tulee, lopulta Uusi-Seelanti paljastui hänen kotimaakseen, kysyi olenko menossa sinne ja samassa lauseessa sanoi, että jos menet, rakastut paikkaan 100%:sti etkä koskaan halua lähteä sieltä pois. Minä vain nauroin. Hän oli keräämässä rahaa paikalliselle lastensairaalalle, aika vakuuttavan myyntipuheen hän pitikin, mutta kiitin kauniisti keskustelutuokiosta ja jatkoin matkaa. Mutta kaikenkaikkiaan ihan mukava kohtaaminen :)

Niko soitti jonkun 5-6 tunnin jälkeen, olenko eksynyt tai muuten hukassa, kun muutamaa asiaa lähdin hakemaan ja viivyin koko päivän; silloin olin jo ruokakaupan kassajonossa, melkein matkalla kotiin. Matkalla mietin että polkupyörä olisi kuitenkin ollut paikallaan, sen verran oli reppu ja kädet täynnä tavaraa. Kotia kun pääsin minulla oli aivan järjetön hiki päällä, koska ilmankosteus lähenteli varmasti 80% ja muutenkin oli lämmin ilta. Siitä suihkun kautta lepäämään ja ruokaa laittamaan. Megan oli tullut puolen päivän aikaan käymään täällä ja hoitanut kotisairaanhoitajan tehtäviä. Siinä juteltiin jotakin ennenkuin hän lähti kotiin. Sovittiin, että huomenna poikkean State libraryssa, siis kaupunginkirjastossa jossa hän on ns. lapsiparkissa töissä. Sanoi, että pääsen askartelemaan lasten kanssa jotakin mukavaa. Nukkumatti kutsui puolenyön jälkeen.

Keskiviikko keskikaupungilla:

Heräsin aamulla kahdeksan aikaan, söin aamupalaa ja katselin telkkaria, kunnes nukahdin hetkeksi uudelleen.Klo 11 oli herätys soimassa, kirjoitin muutaman mailin ja taistelin hämähäkin kanssa. Hetken tuijotin kattoon, menin lähemmäksi ja totesin, et saatana minkä kokoinen hämähäkki, varmaan 5 sentin kokoinen. Se heilui katossa, hätistelin sitä sateenvarjolla alaspäin kunnes se oli ulko-ovessa, otin lehden ja liiskasin sen seinään. Kerran taisin huudahtaa, mutta tämä oli silt ensimmäinen erävoitto ötökkäkammosta!(Silti ne aiheuttaa kylmiäväreitä selkäpiissä ja pistävät ihon kananlihalle, inhoan kaikenlaisia ötököitä!)

Lähdin kotoa joskus yhden jälkeen, bussilla Regattalle ja lautalla keskustaan, ehdottomasti suosikkireittini. Menin samantien kirjastolle, jossa Megan oli lasten keskellä. Lapset olivat tehneet erilaisia puita, ja nimilappuja,mitä nyt paperista, pahvista, värikynistä ja tarroista voikaan saada aikaan. Olin aivan innoissani, lapset olivat ihan mahdottoman suloisia. Etenkin yksi poika, joka oli taituroinut kakkupaperista, muovimukista ja värisuikaleista itselleen hatun ja esitteli sitä kaikille. Siellä isät istuivat lastensa kanssa askartelemassa, välillä luettiin satukirjaa ja syötiin. Äidit lukivat naistenlehtiä kun lapset askartelivat, kiipeilivät ja leikkivät keskenään. Minä tein nimikyltin, jonka laitoin nimipuuhun. Jos aikaa riittää, taidan piipahtaa siellä huomennakin. Tunnin taisin olla kirjastolla, tämän jälkeen istuttiin kirjaston alakerrassa ja keskusteltiin kaikesta mahdollisesta. Perheestä, matkustelusta, lapsista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta ja kaikesta siltä väliltä. Hän on ihminen, jota on aivan ihana vain kuunnella, kun hän kertoo tarinoita elämästään. Kiertelimme hetken aikaa keskustassa, kävin hakemassa turisti-infosta esitteitä eri matkakohteista ja ilmoittauduin kävelyretkelle. Tämän jälkeen lähdin joenrantaan, otin lautan Regattaan ja kävelin kotiin asti, taisi mennä joku tunti. Kotona ruokaa ja jätskiä mangon ja mansikoiden kera, tosin mansikat oli pahoja :(
Nyt siis blogin päivitystä ja nukkumaan, huomenna on oikeasti herättävä ihmisten aikaan ja lähdettävä katsomaan Brisbanea, suunnitelmissa olisi ainakin vierailu kasvitieteellisessä puutarhassa ja South bankissa.

Olen ollut erittäin laiska ottamaan valokuvia ja laittamaan niitä tänne, mutta huomenna lupaan yrittää :)

CityCat ja Regatta-laituri
Kaikkialla kuljetaan siis vasemmalla

Megan
Magic trees
Nimipuu, lapsille ja lapsenmielisille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti