14.9.2010

Ulkona sataa vetta, joten sisalla voi hyvalla omalla tunnolla sairastaa. Olen siis taas kipeana, on yskaa, nuhaa, nena on aivan tukossa, jetlagia, ja varmasti iltaisin myos kuumetta, koska makuupussista ja kahdesta huovasta huolimatta minulla on erittain kylma koko ajan. Iltaisin taalla ilma viilenee, ja sisalla oleva kosteus aiheuttaa kylmyyden tunteen, joka menee suoraan luihin ja ytimiin. Olen joskus aiemmin kokenut samanlaisen kylmyyden Italiassa, silloin tosin keskella talvea. Olisipa taalla jo kesa :P

En nyt muutamaan paivaan ole kirjoitellut, joten taas paivitysta muutamasta edellisesta paivasta. Sunnuntaina Niko tosiaan meni Valleyhin syomaan kiinalaista ruokaa, kun mina halusin levata, mutta illalla lahdettiin yhdessa katsomaan Alice, Romanin, kanadalaispariskunnan ja yhden saksalaisen tyton kanssa Stand up komiikkaa vanhalle sahkotehtaalle, oli todella oli ehka mahtavin paikka ikina, varsinainen industriaaliymparisto, omiaan tuollaiselle tapahtumalle. Ihmisia oli aika paljon, aluksi vahan mietin, miten sita pysyy perassa, ymmartaako kielta ja aksenttia, mutta loppuillasta kasvolihakset ja vatsalihakset olivat suorastaan kipeena, koska show oli aivan mahtava. Jotain insidejuttuja en ymmartanyt, mutta muuten kaikki meni lapi, eli ensimmainen kielitesti suoritettu onnistuneesti!

Matka Brisbane Powerhouselle taittui aluksi bussilla kotoa joenvarteen ja jokilaivalla kaupungin halki. Maisemat olivat upeita, laitan kuvia myohemmin omalta kaupunkireissultani. Uskomatonta, etta tuo reitti on paikallisille arkipaivaa, minulle se oli aivan uudenlainen elamys. Esityksen paatyttya Alice heitti meidan kaikki kotiin. Sitten iltapalaa ja nukkumaan tai koneen kimppuun :)

Hmm, eilinen, mitas eilen tapahtui. Nukuin taas reilut younet, tosin menin aika myohaan nukkumaan, tapani mukaan tietysti. Mikas tassa ollessa, kun ei ole kiiretta mihinkaan. Onneksi ei olekkaan, muuten ei olisi sairastaminenkaan mahdollista. Eilen jokatapauksessa paatin lahtea yksin kaupungille seikkailemaan. Lahdin joskus neljan jalkeen, ensin bussilla joenvarteen ja siita lautalla keskustaan, tama taitaa olla lempireittini nyt ja tulevaisuudessa. Keskustassa kavelin yhta paakaduista, Elizabeth streettia suoraan eteenpain. Leikin ajatuksella, milta tuntuisi asua pysyvasti nainkin suuressa kaupungissa. Kavin Myer ostoskeskuksessa ostamassa pitkahihaisen collegepaidan, koska taalla on aika kylma, ja etelassa, jonne parin viikon sisalla suuntaan, no, siella on viela kylmempi. Talvivaatteet jatin kotiin, joten jotain vaatetta on pakko hankkia, koska mulla on vaan 3 pitkahihaista paitaa mukana. Casinon vieressa, joen rannalla oli puisto, jonne loppumatkasta istahdin katselemaan vieressa kohoavia pilvenpiirtajia ja puissa olevia jouluvaloja. Lautalla takaisin Regattan laiturille, kavely Toowong centeriin ja ruokakauppaan, jonka etsimisessa menikin sitten oma-aikansa. Kotiin tulinkin sitten junalla. Kotimatka juna-asemalta vaati aikamoisia fyysisia ponnistuksia taysinaisen repun ja kauppakassien kanssa, koska ylamaki oli hirvea. Taalla siis ei todellakaan ole tasaista kuten Suomessa, vaan tiet ovat erittain jyrkkia. En suoranaisesti osaa sanoa jyrkkyyskulmaa, mutta varmasti lahemmas 50-60 astetta.

Olin ihan supervasynyt kun kotiin paasin, olin mielessa suunnitellut rentoutuvani hyvan ruuan ja musiikin merkeissa, mutta Niko olikin lukinnut minut ulos :D Taalla on sellaiset hyttysverkolliset ovet ennen varsinaista ulko-ovea, ja multa loytyy avain vain siihen taaimmaiseen oveen, joten hieman otti paahan jaada asunnon ulkopuolelle. Noh, hetki otti paahan, soitin Nikolle ja sanoin, et tule kotiin kun tulet, han oli keskustassa jossakin syomassa. Asetuin istuskelemaan oven ulkopuolelle, onneksi oli ruokaa mukana ettei tullut nalka. Naapurinpoika tervehti iloisesti ja kyseli miksi istun oven ulkopuolelle, kerroin tarinan ja han olisi tarjonnut juotavaa, mutta kieltaydyin kauniisti ja sanoin, et ei tas mitaan hataa ole. Han kuitenkin sanoi, etta ovelle saa tulla koputtamaan, jos tarvitsen jotakin. Heh, olisi pitanyt menna, oli ihan sopo poika meinaa ;)

Lahdin tasta sit kavelemaan ympariinsa, paadyin viereiseen puistoon syomaan Nutellaleipia, reilun tunnin paasta Niko soittikin, etta missa olen, olivat tulleet jo aiemmin kotiin. Ihanaa ajattelin. Niko tuli yhden Meganin kanssa, ihana tytto kerrassaan. He teki kreikkalaista salaattia ja siina ilta menikin jutellessa. Kuunneltiin the Crashia ja JukkaPoikaa. Megan kertoi myos vinkkeja meidan roadtrippia varten, siita tulee kylla ehdottomasti paras reissu taalla, olen siita aivan varma. M varoitti, etta kesalla Outbackissa lampotila saattaa nousta todella korkeaksi, joten AC autossa on varmasti ihan hyva juttu.

Hieman aiemmin aiti oli soittanut, ja kertonut, etta mummon sisko oli kuollut lauantaina. Han oli akillisesti sairastunut, hanet oli kertaalleen leikattu, mutta tulehdusarvot olivat nousseet niin paljon, etta koko elimisto oli tulehdustilassa, eika enaa mitaan ollut tehtavissa. Isa oli viela ehtinyt Tyynea kayda tervehtimassa. Tyynen 90-vuotissyntymapaivia olisi tassa kuussa pitanyt viettaa, mutta nyt vietetaankin hautajaisia, vahan surulliseksi laittaa, koska Tyyne oli ihana mummu, vaikkei oikea mummo minulle ollutkaan.

Illalla tuli taas kylma, otin yolla sarkylaaketta ja kuumetta alentavaa, koska tarisin makuupussissa. Nena on aivan tukossa ja vuotaa kun hana. Aamulla nukuin kahteentoista, hyvin yllattavaa. Megan ja Niko olivat tekemassa lounasta, riisia, kanaa ja vihanneksia. Megan teki minulle inkivaari-sitruunateeta hunajan kanssa, han myos antoi vinkkeja jetlagista selviamiseen ja kertoi, etta kuivasta maasta johtuen ilmassa on myos paljon polya, joten antihistamiineja kannattaa ottaa. Nikokaan ei ollut tanaan toissa, joten molemmilla on ollut lazy day. Illalla han lahti CS miittiin, mina jain kotiin, kirjoittamaan, sairastamaan ja katsomaan telkkaria, samoja ohjelmia taalla tulee mita Suomessakin.

Paljon en ole siis viela nahnyt tai tehnyt, mutta nyt aion sairastaaa kaikessa rauhassa, kerata voimia, samalla suunnitellen etelan valloitusta. Tarkoitus olisi lahtea parin viikon sisalla, joko Ulurun kautta, tai sitten suoraan lentaen Adelaineen. Sielta tulen rannikkoa pitkin takaisin Brisbaneen. Taalta lahdetaan sitten pohjoista kohti, ja marraskuun lopussa lennan Uuteen-Seelantiin ja Niko lahtee Korean kautta Aasiaa kiertamaan. Tallainen on alustava suunnitelma, mutta annas kattoo mihin sita paadytaan :)

Cheers