Eat, Pray, Love.
Bondi beach muuttuikin the Rocksin markkinoiksi, menossa mukana minä, siskoni Sabrina ja Jay. (joku hostellissa oli kysynyt, että olemmeko sisarukset, koska molemmilla on lyhyt vaalea tukka, joten siitä lähtien olimme siskokset:) Käveltiin bussipysäkiltä markkinapaikalle, maisteltiin sokeriruokojuomaa, oliiviöljyjä, tuoksuteltiin turkkilaisia piirakoita, intialaisia mausteita ja saksalaisia purilaisia. Kävelimme Harbour Bridgeä pitkin, otettiin valokuvia, myös ne pakolliset ryhmäkuvat. Sabrina oli perjantai-iltana lähdössä surffileirille, joten hän tuli meidän kanssa hengailemaan päiväksi. Oli paras päätös olla menemättä rannalle, niitä on tullut jo monta nähtyä, lopulta ne ovat aina samanlaisia.
Bondi Beach turned in to The Rocks markets. Sabrina, my dear sister, has a day to spend at the city, so I invited her to join us. And what an amazing day we spent together <3
Käveltiin puutarha-alueen vierusta pitkin paikkaan, josta oli hienot maisemat Oopperatalolle ja Harbour Bridgelle. Sen jälkeen etsittiin mukava aurinkoinen nurtsipaikka, johon jämähdettiin loppupäiväksi. Sabrina luki, kirjoitti ja nukkui, me juttelimme taukoamatta.
Jossakin vaiheessa Sabrina joutui lähtemään takaisin hostellille. Viimeiset halaukset ja katselin kun hän käveli pois päin. Viimeiset vilkutukset ja hän oli muualla. Minusta on tosi ikävä päästää ihmisiä menemään, koska en mahdollisesti näe heitä enää koskaan. Muista reppumatkailijoista tulee aina väliaikainen perhe, varsinkin jos viettää tiiviisti aikaa yhdessä. Mutta se kuuluu tähän luonteeseen, sitä tutustutaan, vietetään äärettömästi aikaa yhdessä, sitten onkin aika erota ja jatkaa omaa matkaa. Sabrina was and is a fantastic dutch girl, I will miss her a lot!
Parasta reissussa ovat juuri nämä kohtaamiset, ja yleensä vielä sellaisten ihmisten kanssa jotka ovat minua vanhempia, elämää ja maailmaa nähneitä. Heillä on parhaimmat tarinat ja rehellisimmät neuvot ja korvat, jotka kuuntelevat. Heillä ei ole enää kiire suorittaa elämää, vaan he elävät elämäänsä.
Ihmettelimme tovin miksi ihmisiä on niin paljon liikkeellä verrattuna eilisiltaan, mutta olihan perjantai-ilta. Söimme Darling harbourissa mereneläviä, etsimme elokuvateatterin ja kävimme katsomassa Eat, Pray, Love elokuvan, joka oikeasti oli yhteenveto viime päivistä. Elokuva oli koskettava tarina, molemmat olimme liikuttuneita, vaikkakin hieman eri syistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti