Kaksi sanaa: Son Asere.
Iltapäivä meni levätessä ja pienessä krapulassa. Yläsängyn poika sanoi, että näytän kamalalta, koska mun silmät olivat niin turvoksissa :D Reilu kaveri, juteltiin jonkin aikaa kun hän tuli benjihyppäämästä. Edellisyönä täällä oli ranskalaisinvaasio meidän huoneessa, poika seurustelee yhden ranskistytön kanssa. Tyttö on niin mustasukkainen, ettei jättänyt poikaa rauhaan ollenkaan. Oli vahtimassa, etten katso kun poika vaihtoi paidan. Meinasin sanoa, ettei kiinnosta pätkääkään ja ettei hänellä ole mitään mitä en olisi jo nähnyt.. Varasin hostellit Dunedinista, Aucklandista ja Brisbanesta, kaikki valmiiksi. Tapasin Deirdren alakerrassa, yövyn samassa hostellissa 3 tytön kanssa, joiden kanssa jaoimme 6 hengen dormin viikko sitten Wanakassa. Sattumalta olemme kaikki samassa paikassa myös täällä Queenstownissa. Martina ja Deirdre ovat Irlannista ja Rose on Kanadasta.
Martina ja Rose ovat opiskelijoita, D on taiteilija. Googletin juuri D:n ja hän on todella yksi Irlannin kuuluisimpia taiteilijoita!Aika huippua!Katsokaa vaikka itse:
No oli taiteilija tai ei, hän on silti erittäin mukava nainen. Hän tapasi bändin ensimmäistä kertaa Wanakassa, ja hän hehkutti jo silloin heistä!Olimme kaikki, että joo joo. Mutta kun eilen pääsimme RedRocks baariin: WAU!Ihanaa, upeaa!Kuubalaiset rytmit veivät nuhan muutamaksi tunniksi mennessään, eikä pahaolokaan enää vaivannut. D ja Martina ottivat oluet, minulle kelpasi kola. Menimme ulos istumaan. Baarissa oli Malibu beach partyt menossa, ja kello oli jotakin neljän jälkeen. Rantabileihmisillä oli ihan omat showt meneillään, me humalluimme musiikista. Tai minä ainakin!!He soittivat tuttuja lattarirytmejä, porukka lauloi ja tanssi mukana, oli kertakaikkiaan aivan ihanaa. Rakastan livemusiikkia, silloin kun harvoin sitä käy kuuntelemassa. Ruokapaikassakin oli sunnuntai jamit menossa. Oltiin varmaan pari tuntia kuuntelemassa heitä, D sanoi, että hän esittelee minut bändin pojille, Martinan he olivat tavanneet jo toissapäivänä, kun olivat olleet soittamassa toisessa baarissa, jonne Genyn kanssa emme ehtineet..
Tapasin ensiksi Vaughnin, joka soittaa trumpettiä. Sanoi käyneensä monta kertaa Suomessa ja soittaneensa myös Porin Jazzeilla. Googletin hänetkin, tuntuu ihan epätodelliselta tavata tälläisiä ihmisiä, jotka ovat huippulahjakkuuksia ja kaikenlisäksi erittäin mukavia ja ystävällisiä..
Sitten oli vuorossa Jorge, ja siinä olikin varsin kuumapakkaus, siitä onkin aikaa kun on viimeksi tavannut tuollaisen pojan, jolla on jumalalliset silmät!Huh, sanon minä. Hän on kotoisin Argentiinasta, kertoi että hän on tullut Uuteen-Seelantiin ilman rahaa ja yöpaikkaa, ja nyt hän soittaa bändissä, on esiintynyt jo Uuden-Seelannin televisiossa ja pitää huolta jonkun ihmisen asunnosta. Hän sanoi, että uskomatonta kuinka asiat järjestyy. Oi että, hän oli aivan ihana!!!!Ja parasta on se, että hän muuttaa Australiaan ensi vuonna, tarkemmin sanottuna Melbourneen ja sanoi, että meidän täytyy tavata siellä, koska hän ei tunne ketään sieltä. Todellakin täytyy tavata. Sitten tuli ihana Meksikolaispoika Carlos. Voi luoja sentään noita latinoja. Suomipojat jää niin kakkosiksi J Olen jutellut meidän hostellissakin kahden lattaripojan kanssa, äsken yksi siivoojista pamahti paikalle ja sanoi, että tuolla ulkona on poliisi, joka epäilee että minulla on huumeita. Sydän hyppäsi kurkkuun, jaa että mitä?! Are you kidding with me?! Yes I am ja molemmat repesimme nauramaan. 5 minuutissa sain uuden ystävän, hän kyseli kaikenlaista kun petasi sänkyjä. Hän on ollut täällä jo kaksi vuotta ja sanoi, että Etelä-Amerikasta heidän on helppo tulla opiskelemaan tänne kieltä ja tekemään töitä, koska maailmanympärimatkustaminen on hankalaa..
Mihin jäinkään, Carlokseen. Hän on asunut Uudessa-Seelannissa vuodesta 2004 ja on muusikko, mikä siinä onkin, että mies ja kitara on namu yhdistelmä? Hän antoi pusun poskelle ja sanoi, että sinun täytyy tulla meidän keikalle kun olet Aucklandissa ensi viikolla, you bet I’ll be there! Ja minä kun kuvittelin, että vietän päivät hostellihuoneessa :D
Tässä on nettilinkki bändin sivuille, uskomatonta että olen tavannut nämä miehet ihan livenä ja saanut erittäin lämpimät halaukset ja poskisuudelmat. Käykää hyvät ihmiset kuuntelemassa heidän musiikkiaan, tai kuolaamassa kuvien perään!
Kävimme keikan jälkeen Winnies ravintolassa pitsalla. Otettiin valokuvia miehestä ja lampaasta, ja naurettiin melkein pissat housuun. Kävimme D:n kanssa jäätelöllä, ennen kuin menimme takaisin hostellille. D ja Rose jatkoivat tänään matkaa, Martinan kanssa näemme toivottavasti vielä Dunedinissa. Olemme kaikki lentämässä, D:tä lukuunottamatta jouluksi kotiin.
Tuntuu, että olen loppumatkasta tavannut kaikkein mukavimmat ihmiset, joiden kanssa voi höpötellä jotakin muutakin, kun sitä perussettiä mistä tulet ja minne menet.
GREAT EVENING ALL TOGETHER!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti