Hostellihuoneessa

Ihan rehellisesti mua vituttaa aivan perkeleesti. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta kaksi viikkoa jatkuvaa nuhaa, silmien ja ihon kutinaa alkaa nyt pikku hiljaa riittämään. Duactin teho loppui jo aikaa sitten, eikä Telfastkaan tunnu auttavan, saati sitten joku nenäsuihke.

Eilen saavuin Queenstowniin, väenpaljouteen. Tuntuu todella oudolta, kun ympärillä vilisee ihmisiä, vaikka ei tämä kaupunki nyt niin järin suuri ole. On olo, että haluaa nyt jonnekkin yksinäisyyteen. Ei oikein huvita viettää aikaa kenenkään kanssa kun olo on niin paska. Tänään vielä vähän enemmänkin, koska eilen tuli juotua hieman enemmän alkoholia, täytyihän se kokeilla, josko viina veisi allergian mennessään, mutta aamulla silmät olivat niin turvoksissa, kirvelevät ja kutisevat, että eipä se alkoholikaan tainut sitten auttaa, lähinnä teki vielä pahemman olon. Genevieve tulla myös tänne, joten nähtiin illalla, ja päätettiin että tänään juhlitaan, koska hänellä on syntymäpäivät. Juotiin ilmaiset drinkit baarissa, kuunneltiin hetki Kuubalaisia rytmejä, päädyttiin juomaan pussikaljaa strippibaarin takana, ja kuinkas ollakkaan, paikan omistaja tarjoaa meille Tequilat synttärien kunniaksi. Eihän siitä voi tulla kuin paha olo, varsinkin kun viime kerrasta on aikaa varmaan 7 kuukautta. En käynyt kertaakaan bailaamassa Australiassa, ei kiinnostanut. Eikä kiinnosta vieläkään. Saatoin Genyn kotiin ja hoipertelin itse hostellille joskus 1 jälkeen. Maailma pyöri ympärillä, mutta pikku hiljaa olo alkaa tasoittumaan. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä pahemmat krapulat tuppaa olemaan, siksi sitä juo harvoin tai ei ollenkaan. Hauskaa todella voi pitää ilmankin alkomahoolia. Eilen baarissa tuli ikävä omia tyttökavereita, koska aika monesti meidän baari-illat alkaa ja loppuu vedellä..


Kuljen Magic bussin perässä, koska vietän öitä samassa paikassa,samojen ihmisten kanssa, jotka tapasin viikko sitten Franz Josefissa. Maailma on pieni.

Laitoin Lindsaylle ja Margaretille viestiä, että taidan haluta olla nyt ihan yksin, en jaksa seurustella ihmisten kanssa, kun nenä vuotaa ja väsyttää. Enkä halua olla kyläpaikassa yötä, kun siellä ei kuitenkaan voi koskaan olla niin vapaasti ja yksin kun hostellissa. Geny laitto viestiä, olo hyvä, nyt lounaalle. Kello on 2pm ja mua väsyttää. Nenä ei ole vuotanut 5 minuuttiin. Silmät ovat turvoksissa ja verenpunaiset.

EN JAKSA ENÄÄ SAIRASTAA!!Kävin siedätyshoidossa 4 vuotta ja siitä ei ollut mitään apua. Käytän kahta vahvaa antihistamiinia, joista kumpikaan ei ole Uudessa-Seelannissa tehonnut. Apteekkari ehdotti eilen 10mg loradine tabletteja, hyvä etten purskahtanut nauruun; niistä ei ole apua kun pieneen kutinaan. Sanoin, että seuraavaksi voisin kokeilla hypnoosia, noitatohtoria tai mitä muuta manaajaa, koska lääketieteestä ei ole mitään apua. Tai voisin laittaa pyykkipojan nenään. Ihan oikeasti tämä on jo niin naurettavaa, viettää päivät hostellissa kun ulkona tuntuu että kuolee. Olen tämän vuoden seurannut kevättä, ensin kärsin Suomen keväästä, sitten kesästä, kun saavuin Ausseihin, siellä oli kevät ja kesä ja nyt täällä on kevät. Ehkä minun pitää matkustaa talvella, ei tarvitse kantaa mukana niin paljon lääkkeitä..Seurata talvea maailman kolkasta toiseen. Ei huonompi idea.

On vähän sellainen fiilis, että heti kotiin nyt. Varasin viimeisen hostellin Brisbanesta, tänään ajattelin hoitaa yöt Dunesta ja Aucklandista ja se olikin sitten siinä. Tämä mimmi haluaa kotiin sairastamaan. Huomenna on itsenäisyyspäivä, ensi kertaa jää Linnanjuhlat näkemättä, joten laittakaahan joku ne minulle nauhalle :D

Taitaa naruhyppykin jäädä tekemättä, ensi kerralla sitten. Taitaa seuraavat adrenaliinit tulla ihan Epipen-kynästä.