Lentojen peruutus

Otsikko kertoo varmasti aika pitkälti seuraavan kirjoituksen sisällön.

Keskiviikkona 25.8 oli varmasti tuskaisin päivä ikinä. Aamulla juttelin Skypessä Nikon kanssa ja mietin, miten kannattaisi lentovarausten kanssa toimia. Hän ehdotti, että kokeilisin lentojen siirtämistä eteenpäin. Hetken pohdittuani näppäilin numeron Englantiin, Opodo-matkatoimiston asiakaspalvelupuhelimeen ja hetken myyjäneidin kanssa keskusteltuani minulle tarjottiin kahta vaihtoehtoa: joko perua menopaluulennot tai soittaa muutaman päivän päästä uudestaan ja kysyä mahdollisia peruutuspaikkoja, koska juuri tuolloin heillä ei ollut tarjota korvaavaa lentoa, kuin reilun kuukauden päähän. Hetken mietin mitä teen, ja tulin siihen tulokseen että peruutan koko matkan. Itkuhan se siinä puhelun loputtua pääsi. Tuntui, että matkalle lähteminen siirtyi yhä vaan kauemmaksi.

Samana aamuna laitoin viestiä Supersaversille, jonka kautta olin varannut lennot Helsingistä Lontooseen, onko mahdollista siirtää lentoja tai peruuttaa nekin, päädyin tässäkin tapauksessa lentojen perumiseen. Minulla oli myös lento Sydneystä Brisbaneen, joka sekin jää käyttämättä.

Tällä hetkellä tilanne on siis se, että minulla on ainostaan voimassaolevat lennot Australiasta Uuteen-Seelantiin 24.11-16.12 väliselle ajalle. Nyt edessä olisi uusien lentojen metsästys. Rahallinen menetys tulee olemaan jonkinmoinen, koska vakuutus korvaa vain menomatkan lennot. En ole vielä edes ottanut yhteyttä vakuutusyhtiöön, koska olo on melko lamaantunut eikä uusien lentojen etsiminen ole kiinnostanut tippaakaan.

Sairaslomaa on siis 7.9 asti, jonka jälkeen voinnin salliessa voin matkaan lähteä. Juttelin tästä kaikesta vanhempien kanssa, ja päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että tulen hankkimaan pelkän menolipun Australiaan. Tämä ei ole halvin vaihtoehto, mutta tässä tapauksessa se on ehkä kannattavin, koska näin ollen en ole sidoksissa aikatauluihin, vaan voin päättää milloin haluan palata takaisin Suomeen, mikäli haluan ;) koska kuka tietää, ehkä turistiviisumi vaihtuu Working-holiday viisumiin ja jään sillä vuodeksi maahan töihin. Who knows..

Suunnitelmat ovat tällä hetkellä aivan avoinna. Rehellisesti ottaen en edes tiedä mistä aloittaisin lentometsästyksen.

*

Nämä muutamat päivät kotona ovat menneet ripeästi, tuntuu että harmaa taivaskin on laskenut mielialaa, vaikka rakastankin Suomen syksyä..Onneksi ystävien tapaaminen on piristänyt mieltä. Tiistaina lääkärikäynnin jälkeen sain puhelinsoiton ystävältäni Heliltä, joka lähti tänä torstaina viideksi vuodeksi Budapestiin opiskelemaan eläinlääketiedettä, joten sovimme, että tapaamme Kristan ja Satun luona myöhemmin illalla. Tytöt nähdessä, tajusin miten valtava ikävä heitä onkaan ollut. Vaikka viime näkemisestä on useampi kuukausi, jutut jatkuivat yhtä railakkaina kuin aiemminkin, ihan kun aikaa ei olisi kulunut lainkaan. Jokainen päivitti vuorollaan työ, opiskelu ja mieskuviot ja lopuksi naurettiin juttujen päälle. Ihania tyttöjä kerrassaan, olisin varmasti aika hukassa ilman tuollaisia ystäviä. Parasta kaikessa on se, että heidän seurassa jokainen meistä on 100%:sti oma itsensä, onhan yhteistä historiaa takana kohta jo 10 vuotta! <3