I am back in business. Tänään vietetään Laurencen kanssa "vapaapäivää" lomastamme. Sain vihdoin nukuttua hyvät yöunet, kirjoitin postikortteja ja pikaluin kirjan loppuun. Uni ja muutenkin chillailu tuli kyllä tarpeeseen.
Jotta tästä kirjoituksesta ei tulisi tylsää, niin laitan tähän alkuun kuvia ensimmäisistä päivistä Hobartissa ennen meidän automatkaa. Olen kirjoittanut hyvin vähän matkalta, joten luvassa on varmasti enemmän valokuvia kuin tekstiä, välillä parempi näin päin. Paljon ehdimme 6 päivän aikana nähdä ja kokea, ja voimme L:n kanssa varmasti yhdestä suusta todeta, että Tasmania on parasta koko Australiassa, näin se vain on.
Joten tässä vähän esimakua tulevasta:
Ensimmäiset kuvat ovat Hobartin satama-alueelta, merelle ja kaupunkiin päin.
Näissä laatikoissa oli jotakin hyvin tuttua, bongasin ne sairaalan vierestä
Hobartin keskustaa, ostoskatu kuinkas muutenkaan
Nämä seuraavat kuvat ovat Hobartin ns. Modernin taiteen museosta. Rikas uhkapelaaja omistaa hienon tontin,jonne hän on rakennuttanut museon, ja tämä on siis hänen henkilökohtainen taidekokoelmansa, ja mieletön onkin.
Laurence, tyttö Lyonista Ranskasta, jonka tapasin Brisbanessa n. 5 kk sitten ensimmäisen kerran
Tämä oli ehkä hämmentävin taideteos joko laitoksessa. Tämä kuvaa ihmisen ruuansulatusjärjestelmää. "Syöttäminen" tapahtuu puolen päivän aikaan ja ennen kuin museo sulkee ovensa, noh, tapahtuu tyhjennys. Haju huoneessa on melko karmiva, jokseenkin todentuntuinen. Letkut vatsalaukun ympärillä kuvaavat kaikkia niitä tiehyitä, joita ihmiskehossa on, ja ne lisäävät aineita, joka saa ruuan sulamaan ja lopulta tulemaan ulos.
Suljettu huone. 30 ihmistä laulaa yhtä aikaa Madonnan hittejä. Mahtava kokemus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti